Hakuprosessi
Kesäkuussa 2012 Euroopan jalkapalloliiton silloinen puheenjohtaja Michel Platini julkisti suunnitelmansa järjestää lopputurnaus 12–13 kaupungissa ympäri Eurooppaa. Suunnitelmaa arvosteltiin muun muassa siksi että turnauksen hajauttamisen pelättiin tuhoavan kisojen luonteen. Joulukuussa 2012 UEFA päätti toteuttaa suunnitelman perustellen sitä muun muassa taloudellisen taakan jakamisella. Päätöksen jälkeen jäsenmaita pyydettiin ilmaisemaan kiinnostuksensa toimia isäntäkaupunkina. Määräaikaan mennessä 32 maata ilmoitti kiinnostuksestaan. Lopulta varsinaisen hakemuksen jätti 19 maata.
Pelipaikat
Lopputurnaukseen pääsevät 24 maata jaetaan kuuteen neljän joukkueen alkulohkoon. Pudotuspeleihin, jotka koostuvat neljännesvälieristä, puolivälieristä, välieristä ja loppuottelusta, pääsevät jokaisen lohkon ensimmäiseksi ja toiseksi sijoittuneet joukkueet sekä neljä parasta lohkokolmosta.
Syyskuussa 2019 UEFA valitsi 13 isäntäkaupunkia. Hakijoista Cardiff, Jerusalem, Minsk, Skopje, Sofia ja Tukholma karsiutuivat. Loppuottelun ja välierien paikaksi valittiin Lontoo. Joulukuussa 2017 Brysselissä pelattavat ottelut päätettiin siirtää Roomaan ja Lontooseen, koska pelipaikaksi kaavaillun uuden stadionin rakentaminen ei ollut edennyt aikataulussa.
12 kisapaikkakuntaa valittiin 19. syyskuuta 2014.
- Loppuottelu ja välierät: Lontoo (Englanti)
- Puolivälierät ja lohkovaihe: München (Saksa), Baku (Azerbaidžan), Pietari (Venäjä), Rooma (Italia)
- Neljännesvälierät ja lohkovaihe: Kööpenhamina (Tanska), Bukarest (Romania), Amsterdam (Alankomaat), Dublin (Irlanti), Bilbao (Espanja), Budapest (Unkari), Glasgow (Skotlanti)
EM-kisat yhteenvetona
Nämä ovat järjestyksessään 16. jalkapallon miesten Euroopan-mestaruuskilpailut.
